Mitä radon on? Mistä radonia pääsee sisäilmaan?
Radon (Rn) on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota syntyy kallio- ja maaperässä uraanin hajoamisprosessissa. Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa ja suurin todennäköisyys enimmäisarvon 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m3) ylittäville sisäilman pitoisuuksille löytyy Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla. Korkeita radonpitoisuuksia selittävät geologia, rakennustekniikka ja ilmasto. Korkeimpia pitoisuudet ovat läpäisevillä soraharjuilla ja matalimpia tiiviillä savimailla. Radon liikkuu helposti maaperän huokosissa ja kallioperän raoissa, josta se voi päästä sisäilmaan rakennuksen perustuksissa olevien rakojen kautta. Lisäksi porakaivovedessä voi olla radonia ja sitä voi vapautua sisäilmaan vedenkäytön yhteydessä. Pitkäaikainen altistuminen haitallisille radonpitoisuuksille lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Juomaveden radonpitoisuus aiheuttaa säteilyaltistusta myös mahalaukulle.
Säteilyturvakeskus (STUK) on selvittänyt radonpitoisuuksia pientaloissa ympäri Suomea. Tuloksia voi tarkastella STUK:n internetsivuilta esim. postinumeroalueittain. On kuitenkin hyvä muistaa, että radonpitoisuudet saattavat vaihdella suuresti pienellä alueellakin.
Radonmittaus ja radonin viitearvot
Koska radonia ei pysty mitenkään aistimaan, mittaaminen on ainoa tapa saada pitoisuus selville. Ilmavirtaus sisätiloihin on voimakkainta talvella, kun lämpötilaero sisäilman ja ulkoilman välillä on suurin. Mittausajan tulee olla vähintään kaksi kuukautta (suositus kolme kuukautta) syyskuun alun (1.9.) toukokuun lopun (31.5) välisenä aikana. Radonmittauspurkkeja on mahdollista tilata STUK:lta.
Asunnon ja muun oleskelutilan radonpitoisuudelle on asetettu viitearvot sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ionisoivasta säteilystä (1044/2018). Asetuksen mukainen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo asunnolle ja muulle oleskelutilalle on 300 Bq/m3 (vuosikeskiarvo). Uuden rakennuksen suunnittelua ja toteutusta koskeva sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 200 Bq/m3 (vuosikeskiarvo).
Radonkorjaukset
Korjausrakentamista koskevat suositukset ovat seuraavat: Mikäli huoneilman radonpitoisuus ylittää 300 Bq/m³, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin huoneilman radonpitoisuuden pienentämiseksi. Mikäli pitoisuus on 200 – 300 Bq/m³, tulisi suorittaa tarkoituksenmukaisia helposti tehtäviä korjauksia radonpitoisuuden alentamiseksi. Radonia voidaan torjua esimerkiksi radonimurein tai –kaivoin, rakenteiden tiivistyksin tai ilmanvaihtoteknisin korjauksin. Uudisrakentamisessa radonin torjunta on halvempaa ja helpompaa jälkeenpäin tehtyihin korjauksiin verrattuna. Mikäli huoneilman radonpitoisuus alittaa 200 Bq/m3, on radonturvallisuus riittävällä tasolla.
Radon työpaikalla
Työpaikan sisäilman radonpitoisuus on mitattava niissä kunnissa, joissa mitatuista radonpitoisuuden keskiarvoista vähintään 10% ylittää vuosikeskiarvon 300 Bq/m3. Hyvinkää kuuluu näihin kuntiin. Mittaukset tulee lisäksi tehdä kaikissa niissä työpaikoissa, jotka sijaitsevat osittain tai kokonaan maan alla, tai jotka sijaitsevat harjuilla tai muilla hyvin ilmaa läpäisevillä sora- tai hiekkamuodostumilla.
Työpaikkojen radonpitoisuudelle on asetettu viitearvo sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ionisoivasta säteilystä (1044/2018). Asetuksen mukainen sisäilman radonpitoisuuden viitearvo työpaikoilla on 300 Bq/m3 (vuosikeskiarvo). Tätä viitearvoa sovelletaan esimerkiksi kouluihin, päiväkoteihin, julkisiin kokoontumistiloihin ja palveluasuntoihin.
STUK on työpaikkojen radonvalvontaa tekevä viranomainen Suomessa. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo mm. kouluja, päiväkoteja, julkisia kokoontumistiloja ja palveluasuntoja terveydensuojelulain nojalla. Käytännössä julkisten tilojen radonvalvonnassa terveydensuojeluviranomainen ja STUK tekevät yhteistyötä siten, että olosuhteet täyttävät sekä terveydensuojelun että säteilyturvallisuuden vaatimukset väestön ja työntekijöiden suojelun osalta.
Lisätietoja radoniin ja radonin mittaukseen liittyen löytyy Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilta.